Laihian muinaisten asuinalueiden nimivertailu
Viron Hiiden- ja Saarenmaan nimistöön
Sisältö:
Nimivertailu
Kartta
Tässä nimitutkimuksessa on vertailtu Laihian ja se lähialueiden muinaisten asuinpaikkojen, kalmistojen ja peltojen nimiä Viron saarten nimistöön. Vertailussa on noussut esiin myös Tallinnan länsipuolella oleva Jõelähtme muutamalla samantyyppisellä nimellä. Aiheesta on tarkemmin Juuret-lehden 3/14 jutussa Juuriako Hiiden- ja Saarenmaalla.
Laihia, E-P / Viro italic
Annijärvi, Annikorpi (1755); Annikkalanmäki ja -kangas myöhäispronssikautinen muinaishauta-alue Laihialla. Annikansaari eli Ennecksaar (1492) Mustasaaressa, myöhemmin ruotsalaisittain Aniksor.
Annikvere, Annundi, Annuka (1200). Saarenmaa, Virunmaa ym.
Anninge, Anningåkre Gotlanti
Nissilä: Hansakaupan nimistöä (1100–1500)
Iruunjärvi ja Iruunluoma (Iidusjärvi 1678, Idujärvi, Iduluoma Stierwald 1750)
Irun-linna oli pronssikautunen muinaislinna Piritanjoen suussa. Idu = heinämää, itu.
Iru Jõelähtmessä Tallinasta itään, myös Saarenmaa.
Laihian murre: ’irujaan’, hyönteinen, mato, maassa elävä pieneliö, hento taimi.
Iruunjärvi merenrantaa pronssikaudella.
Iiruunjärvi ja talo, Alajärvi
Poola paikka Madesjoen varrella.
Poolamägi Saaren- Hiidenmaalla, jossa vastaavia nimimerkintöjä parikymmentä kappaletta. Virossa nimen selitys (Kallasmaa): Poola = puolukka, (muita merkityksiä: puolalainen).
Laihian murre: ’puolan’ = puolukka
Torpan nimi Polak Poolassa vaikuttaisi ruotsalaisen kirjurin antamalta ”ruotsinnokselta” (1678). Jören Pålacka (1585) Käkisalmi, Thomas Pole (1418) Jääski
Poolanmaa–Poolaniemi: Muonio ja Ylitornio (tuomiokirjat)
Sarvikylä, Sarfuaijoki (1608)
Portus Sarwo (1254) / Sarfweküllä (1427), Sarve ym. Saaren-, Hiiden- ja Pärnunmaa.
Sarvi -alkuiset nimet ovat tavallisia Suomessa ja Virossa. Laihialla Sarvelan isäntä oli ’Sarvoo’.
Sarvi -alkuiset nimet ovat tavallisia Suomessa ja Virossa. Laihialla Sarvelan isäntä oli ’Sarvoo’.
Sutikanneva, -kangas, myös Sutikansaaria. Sutikankankaalla muinaishautoja
Sutika nimenä myös Saarenmaalla ja Kosessa Piritanjoen varressa. (vir. sutt jokinahkiainen, sutika kehno, viheliäinen ym.).
Sutikka: Karvialla suo, Virroilla vesialueen nimitys.
Havi, suo-, metsä- ja niittyalue Sutikannevan eteläpuolella
Havi myös Hiidenmaalla (haavik-haavikko?).
Havi: Teuvalla talo, Jöns Haviniemi Kokemäki
Havi: Teuvalla talo, Jöns Haviniemi Kokemäki
Viero, Wiero (1755) / vere. Viljo Nissinen: Viron appellatiivien vere ja välja vastineet ovat edustettuina lounaismurteissa: ’vieri’ harvinaisena ’väljä’ yleisempänä (vert. nimiin Viero ja Vieri).
Viero nykyinen Lounaala
Untamonneva (?) (1753) myös Untamala Ylistaro
Undama, Undva (kylä Hiidenmaalla), Undame -nimiä esiintyy eri puolilla Viroa.
Länsi-Suomessa on noin kymmenen merkintää Untama- tyyppisestä nimestä (Huurre).
Länsi-Suomessa on noin kymmenen merkintää Untama- tyyppisestä nimestä (Huurre).
Rokamaanneva -luoma -pelto Peltomaan ja Murhaaston takana
Rogassoo (soo= suo) Saarenmaa.
Rokais Vehmaa (1540)
Rokais Vehmaa (1540)
Jukaja on jokiväli Kyläänpäästä Jokikylään. Jukoja by (1557), Jucharla (1606).
Juka Suomen etymologisen sanakirjan mukaan: vesiputous, joenuoma. Virossa juga on vesiputous, virta, verejuga = verivirta. Pronssikauden lopulla 500 eKr. Laihianjoen suu oli Kyläänpäässä. Onko jokea tuolloin kutsuttu Jukajaksi – virraksi? Vai onko siinä ollut nimenantajana iso koski?
Kielitieteilijä Eero Kiviniemi 1971 -ja-päätteestä: koskien elollistaminen eli personofiointi on tavallista kuvailevassa kielenkäytössä.
Jaakko Sarvela: Jukajan nimi pienestä Jukaojasta, Luukko: nimi ensin Jukka-Oja, Voionmaa: nimi alunperin Jukari.
Maalahti/Maadenlahti (1491), Madelaxby (1504) > Madesjoki
Maadevahe joki erottaa piispan maat ritarikunnan maista Saarenmaalla, myös Maadeniidu.
Maade Eura
Tyllyjoki (1740, nykyisin virallisesti Tyllijoki, ruots. Tyllå).
Tülly (Mart, Peter, talo 1795). Hiidenmaalla talonnimen on arveltu tulleen kylännimestä Tülli (Emmaste Hiidenmaa 1564).
Tyllynloukko Luvia, Tylli- nimeä Keski-Pohjanmaalla
Ruto, kylä ja alue, rautakaudella merta, kulku avomerelle Tervajoen kautta noin 500 jKr. saakka. Rudon historian arveluja nimestä: ruta (muta) tai lappalaisten sanonta ”viedään porot joen rutoon” = alava alue joen lähellä.
Rutae (Jõelähtme, 1249), Rutto (1551), Rudo (1591), Ruheküla (1688) > Ruuküla (annettu selitys: rutt: rutu, kiireellisyys; ’rutosti’)
Pahaluoma (Paikallismurteessa ’pahaanen’: pieni, mitätön.) Pahajoki Alavus ym.
Pahama Padu (ma = maa, padu = notko). Hiidenmaa.
Pahaluoma jatkuu Panubäckeninä Maalahdelle päin.
Panubäcken
Panküla (1300)/Paun, jõe-paunad, levennys joessa. Kose Pirittajoen varressa, Saarenmaa(?).
Kullerinlakso,-mäki, -neva, -ranta (Siitä on pitkä aika, kun tätäkin rantaa ovat aallot huuhtoneet!). Kullerinmäeltä varhaismetallikauden morbyn keramiikkaa.
Kullerbergi (vi kullerkupp kullero, kuller-kopp ’keltainen kukka’) Saarenmaa. Kulleri, talo, Uusikaupunki, Kitee metsäalue
’Keskylä’. Keskikylä (1577) sijaitsee joen ja Peltomaan muinaishauta-alueen välissä. Keskikylä on tavallinen kylännimi varsinkin Pohjanmaalla. Laihialla se äännetään ’Keskylä’.
Keskküla (1539), Keszkülä > Kesk-kylä Hiidenmaa, Muhu, Saarenmaa.
Keskylä talo Mynämäki
Kumarla eli nyk. Kumaala voi tulla luontonimestä. On myös sukunimi (S)Kumar (1546) Laihian Yrjäälässä. Kumarlan kylässä oli myös useampi Kumara-niminen talo 1600-luvulla.
Kumari on saari Hiiden-, Saarenmaan ja Haapsalun välissä, myös Laitilassa on Kumaraistenjärvi. Kumada =kajastaa, siintää, kumer kupera, kumar kumara ym. Myös alasaksaa on ehdotettu nimen kannaksi: L.Tiik (Saarenmaa), Klemetti, Karsten
Miettylä < Mieltylä < Mielittilä (1652) < Mieltilä < Melttelä, Meltula < Meleteby (1544)
vir: Meletoyue = ”Mielitoivo”, myös (vir) Mielitty.
Mieltula Paimio (1540)
Allinen on laaja alue ’viitä ja rämäkkä’ ulottuen Ison- ja Vähänkyrön puolelle (1640). Allisen Kalkkivuorella on punalaattahautoja (500 eKr.–200 jKr.).
Alli, Alliste, Allinga, Alliksaare, allik = lähde. Saarenmaa ym.
Laihia-nimi saattaisi olla jonkinlainen unohtunut luontonimi. Laihian jokilaakso oli parituhatta vuotta sitten laaja sisälahti, myöhemmin kaislikkoinen ja nevainen aava lakia: lai = leveä, laaja, laiali = levällään, laialt = laajalti. Viron vastaavuuksia Laiandi, Laiamaa, myös lahtima [la’htima] = lahtiheinämaa. Saarenmaa ym.
Laihia-nimi myös Kiukaisissa ja vanhassa kartassa Saimaanranta–Lappeenranta alueella, nykyisin Lappeenrannan kaupunginosan nimi. Pöytyä talo, Haapavesi metsäalue.
PELTOJA
Vanhoja peltomaiden nimiä Ylä-Laihialla:
Huumuksenvainio (Huumuus) ym, ’hyvää peltomaata ja mäkeä’. Kansainvaellusajan (300–500) hautaröykkiö uhrikivineen, Mujanvainion läheisyydessä.
huumus = multa geol. (vir. sanakirja)
Lat. humus = maa, maa-aines
?
Mujanvainio, jossa rautakautiset kalmistot mäenkumpareilla (300–500), 500-luvun hauta poikkeuksellisen rikas, tavaraa mm. provinssiroomalainen pronssivati.
Mujaauk, Mujarand, muja = muta, Saarenmaa.
Myräjänvainio
Muraja (Müra-) Saarenmaalla.
Kyllikee, pelto. Kyseiseltä peltoalueelta on meri vetäytynyt ennen ajanlaskun alkua. Rajanevan siitepölytutkimuksen mukaan viljely on alkanut Laihianjokilaaksossa noin 200–150 eKr . Kyseeseen tässä voivat tulla pellot kuten Kyllikee, Allisentausta tai Karjatarhanmäki (arkeologi Mirja Miettinen).
Küllsatu, Küllavaino, Küll-, Külli (küll = kyllä) jne.
Forsman: Kyllikee < viron küll-sanasta
Praskin luhta (tämä Isossakyrössä), myös talo.
Praski joki ja niitty Saarenmaalla. Prask märkä, soinen kohta(?).
Brask i Larismo ja Brask i Wexal 1548 Munsala. Braske ja Brask nimet Saarenmaalla.
Brask-nimi Etelä-Skandinaviasta, Tanskassa useita.
SAARIA ja SOITA ym
Alkinsaari (myös Alkit) jossain Laihian kirkonkylän tuntumassa. Meri on vetäytynyt kirkonkylän alueelta rautakaudella. Nimivastaavuudet myös Mustasaaressa, Maksamaalla.
Algma (’soistuva alue’) Saarenmaa.
Forsman: Alka-Alki muinaisnimi, merkitys tuntematon, > Alke (vir).
nr alg|fågel haahka, vi.alk ruokki
Alokärry (kärr = suo)
Alo (Alu) alho, alanko.
Alkärr (suom. Alakärry) Vöyri
KALMISTOMÄKIÄ
Alla olevien kalmistomäkien nimien historia on epävarma.
Ainmaa Vähäkyrö. Lasse Aij, (1544) Isokyrö
Ylistarossa talo Aie, Aji (1553), myöhemmin (Ajla) Aila (1800). Satakunnassa talo Aila.
Aiamaa. Aia = aita, umbaia (ikä?). Akiolae 1200 > akja > ai (Forsman); Ajuste, Aiokeste Matz (1798). Virossa myös talo Aila
Förstemann: Aio, Ajo, Aia = yksinkertainen ihminen (saksan kielestä)
Nissilä: Akinpoika > Ainpoika.
Edda: Ai = esi-isä
Vähässäkyrössä olevaan Palolakson ja Ainmaan väliseen Orkonnotkoon on rautakaudella rakennettu kivistä ’jättiläisen tie’. Isot kivet on aseteltu hirsien päälle matalaan veteen yhdistämään kuivuvan merenlahden vastakkaisia rantoja. Molemmilla rannoilla on rautakautiset kansainvaellusajan kalmistot (500).
Mahlaistentönkkä (ikä?) Vähänkyrön Mahlaistentönkkä oli rikas rautakautinen kalmisto, päällikköluokkaa, jonka viimeinen hauta rakenteeltaan on Lounais-Suomessa tunnettua muotoa (700).
Vertaa myös: Mahlakse Hiidenmaa. Mahla-nimisiä paikkoja Virossa kuten Suomessakin.
Palomäki, Laihian Käyppälässä ja Vähässäkyrössä kansainvaellusajan muinaishautamäet nimeltään Palomäki, Palolakso, Isossakyrössä lisäksi Palonkylä.
Vertaa myös: Paluküla (1564), Palumaa. Palu = kuiva karu metsämäki ym. Hiidenmaa, Muhu ...
Palomäkiä useita erityisesti Länsi- ja Lounais-Suomessa. Palokylä: Mynämäki talo, Kuhmo kulmakunta. Palo useimmiten muisto palamisesta.
Viirikallio (ikä?) Tyllijoen ja Maalahden välissä. Alueella lähes sata muinaishautaa, nelikulmainen punalaattahauta ym. (500 eKr).
Vertaa myös: Viiri, Viira, Viiroja, (viir = juova) ym. Hiidenmaa, Muhu.
Viskusbacken (ikä?) germaanistyyppinen muinaishautamäki Vöyrillä, (600).
Vertaa myös: Viskuse, Wiskusse, Saarenmaa.
SEKALAISIA PAIKANNIMIÄ
Lyhyesti vielä muutamia eteläpohjalaisia ja hiiden- sekä saarenmaalaisia nimiä:
Härmä / Härma
Nissilä: Hansakaupan mukanaan tuoma nimi Herman > Härmä (1100–1500)
Härmälä Karkku ym
Karvatti, Karvatte (Vöyri 1443) / Karvati Muhu (ammattinimi)
Varsinais-Suomessa muinainen Karvatin pitäjä
Kurikka (= muinaisnimi, Forsman) / Kurika
Sukunimi Pirkkala (1544) ym.
Maksamaa, Maxima (1440), Maximo (1543) / Maksmeri, Maksalaid
Munakka / Munaku, Munnaka
Munasaari Eura
Mustasaari / Mustassaare
”Mustat” paikannimet tavallisia.
Tulisaari (Laihia Potila) / Tulima Hiidenmaa
Miuluoma (Laihia), Miupakka (Kortesjärvi), Miusund (Pedersöre) / Miu, Meo (1765)? Hiidenmaa.
Nopankylä / Nopa
Norinkylä / Nori
(Kangasala Lauri Nori 1541)
Turja (Isokyrö) / Turja (1683), Turia, Turjama (Turi: turja = niska)
Vitsakurkku, Wissekurku 1546, Witzekurke 1440 (Mustasaari) / Vitsiku (= vesakko), Hiidenmaa. Vertaa myös Merenkurkku / Harikurk (salmi Hiidenmaan itäpuolella), Voosikurk (salmi Vormsin itäpuolella).
SUKUNIMIÄ
Laihialaisia sukunimiä verrattu hiiden- ja saarenmaalaisiin paikan- tai talonnimiin:
Buska, Puska (1540) / Pwsk, Buske (1564) Saaren- Hiidenmaa. Vesilahti Puska
Hacko, Hackoi (1547), Hakkola / Hakkoila, Haggola Saarenmaa? (1546), Hiidenmaa (1697).
Hacko Vehmaa. Luukko: Hakko < Håkan.
Hinssa, Hintze (1645) / Hinsa (1730) Saarenmaa. (luultavasti hansanimi)
Hollo / Hollo, Holloi 1587 (Hiidenmaa Emmaste?) Hollo muuallakin Suomessa
Hoppa / Hoppa, Hoppe (Saarenmaa). Satakunta myös.
Jakku, Jacko (1546) / Jacke (1645), Iacko Hans (1731) > Jaagu.
Jakob Jackas, Samuel Jachaeus (1700) Vöyri, Jackula Koivulahti (ruots.)
Nissilä: Jacob >Jakku, Luukko: Jacka (takki) > Jakku.
L.Tiik Saarenmaalta ehdottanut alunperin friisiläis-alasaksalais-alkuiseksi nimeksi Jacco, Jaccu, myös Klemetti. ym
Jakkula kylä Laihia (1500)
Jakkula kylä Somero.
Kasi (1600), Kase ja Kasa (Mustasaari 1440) / Kase Saarenmaa. Thomas Kasinsapa (liikanimi) Viron vakkakirjoissa (1500). Kasila Jääskessä. Kasi = kissa (itämurt.), kass = kissa.
Kauppi (1551) / Kaubi (Kauby) Hiidenmaa ym.
Kirsi ( (1546) / Kirsi Saaremmaa, Emm Hiidenmaa (ikä?)
Krossi (1543) / Krossa (Saaren- Hiidenmaa 1700)
Gros Närpiö, Isokyrö
Laihian murteessa ’krossa’ on pärekori, ’krossanpohjaanen’ kankaankudinmalli.
To (or a) cross(e) (mennä ristiin, mennä yli, poikittainen, käänteinen risti). Kros muinaisfriisiläinen ’risti’, jota merkitsevän sanan asu vaihtelee. On siis muodot kors, kryss, krus ja kross. Kross on länsigermaaninen muoto (Otto Höfler, Elof Hellgvist). Lounais-Norjassa on edelleen Krosseja, viikinkien mukana levisi nimistöä, nämä Englannista: Crosby (Crossa-byr), Crossag, Crosyvor (Krossa-vorr), Islannissa on Krossdale [krus?]. Mujanvainion arkkuhauta pronssivateineen (300) on usein tulkittu norjalaiseksi.
Saksassa kross on rapea, gross iso.
Saksassa kross on rapea, gross iso.
Krossila kylä / Krossaby Hiiessaare, Hiidenmaa
Käki (1550) / Käku, Keke (1300). Messukylä (1540), Tyrvää (1466)
Kööpikkä, (1546) / Kööbike, Köpick Saarenmaa
Lalli (1545) Lall Maalahti, Sulva, Mustasaari/ Lalle (1542), Lalli Muhu (1731) Saarenmaa.
Lalli Köyliö, Tyrvää (1545) ym.
Leine? / Leina (Emm Hiidenmaa ikä?), Leinanlahti Vähäkyrö 1735, Leinonkoski Laihia ym.
Vir. leina suru, leino suruisa
Mahlamäki eli Mahla (1546) / Mahlamaa (Saarenmaa), Mahlakse ym (Hiidenmaa)
Manni, Mannila (1546) / Manni, Muhu (Rootsikla 1731), Mannaru. Muuallakin Suomessa.
Nimelle ehdotettu useita etymologioita.
Malli eli Mallula (1556), Mallis Mustasaari / Mall, Mallula (1200), Malle, Muhu, Saarenmaa. Kallasmaa: Malli < Malakias, Luukko: Malli < Maalin
Pada Mustasaari, Laihia / Pada Hiidenmaa. Virossa myös Padan muinaislinna, Pada-joki, Padagas (1200) ym.
Palsi, Palssi, Balsas Mustasaari / Pals, Palse (Saarenmaa). Laitilassa kylä Palsa, Pirkkala Pietari Palsiala 1476. Balthasar, Balzer = etunimiä
Panu (1500–1600) / Pan küla, Paun küla (Kose Piritanjoen varressa, 1200)
Poti, Budde, Bodde, Potte (1548) / Poti, Potti (Saarenmaa). Potiahju mägi, Potiseppa 1731. Virossa potisepp on savenvalaja, ruukuntekijä, uunimuurari.
Vähäkyrössä savikaivo = potti. Virossa pott = saviruukku, pata.
Bodde Visby, Tukholma, Kokemäki. Podi Kokemäki, Potila Keikyä. Bodvid = ruots. etunimi
Rätin talo 1608, Rätti (Sarvijoki)/ vertaa myös Rätisvere, Rätiste-, Retseppa (1685), rätsep = räätäli.
Ruotsi: rätt -en oikeus.
Sluuki, Sluck (1652) / Sluck
Ii (1400), Turku, Ulvila (1500), Riika (1600) ym. Sluck on myös vanha kauppakaupunki Minskin eteläpuolella jokireitin varressa (1100). Sluck = meripihka.
Somppi (1600), Sump / Sombi (Somby?), sompus = sumuinen, sompu = tulla sumua. Hiidenmaa, myös Satakunta
Sui (1540), Swi (1550), Soicka (1556), Suila / Suwike (1414), Suik (1527), myös Sui-, Siu. Sui = suvi.
Suikki, Suijcki 1544 Tyrvää, Klemetti: Sui nimiä myös Belgiassa
Tuuri (yleinen E-P:llä) / Tuuri (Emmaste), Tuuru, Ture < Thor (Reigi 1583) ym.
Viianen (1540), Wian 1549 / Viia, Viiase (Kogula, Anseküla Saarenmaa)
Vias, Wijanen (1500) Maalahti, Messukylä Via (1540), Lempäälä Viiainen (1455)
L.Tiik Saarenmaalta ehdottanut alunperin friisiläis-alasaksalais-alkuiseksi nimeksi
Viiase, Viianen < Wia, Via, Wiala
Nissilä: Via < Svia, Svea = svealainen
Värri (1548) / Värrajõki (Saarenmaa). Värri Tyrvää (1555)
Lähteet:
A.W. Moore, Surnames & place-names of the Isle of Man
Forsman A.V, Pakanuuden nimistö, 1891
Forsman A.V, Pakanuuden nimistö, 1891
Holmblad Peter, Herrgård Mikael, Luolamiehistä talonpojiksi, 2013
Kallasmaa Marja, Saaremaa kohanimed I ja II, 2000
Kallasmaa Marja, Hiiumaa kohanimed PDF, 2010
Kallio Martti, Aakkuna ja muita murresanoja Laihialta, 1990
Karsten T.E., Svensk bygd i Österbotten, 1921
Kettunen Lauri, Etymologische Untersuchung über Estnische Ortsnamen, 1955
Kivikoski Ella, Koivisto Olavi, Laitilan historia, 1963
Klemetti Heikki, Vierasperäisiä muinaisnimiä, 1950
Kriiska Aivar, Tvauri Andres, Viron esihistoria, 2007
Kyrönmaa VIII, Osakuntajulkaisu, 1951
Lopmeri J.A., Vanhan Vehmaan pitäjien ja kylien nimet I ja II, 1943, -47
Luukko Armas, Laihian historia II, 1973
Miettinen Mirja, Laihian historia I, 1998
Muinainen Kalanti ja sen naapurit, 2003
Nissilä Viljo, Suomalaista nimistötutkimusta, 1962, Germaanisen nimiaineiston etymologista ryhmittelyä Suomen nimistössä, 1980
Sata sanan juurta, Satakunta XXV, 2006
Voionmaa Väinö, Et.-Pohjanmaan suomalaisen asutuksen alkuperästä (Hist. Ark.42)
Eesti-Soome Sõnaraamat, Kotus ym nimiarkistot, Laihian paikallishistoriat,
murremuistiinpanot (Kumara-Niemistö Aino-Inkeri)
murremuistiinpanot (Kumara-Niemistö Aino-Inkeri)
Laihian paikannimistöä vanhoilla asuinalueilla. Laitilassa on Virosta tullut isokokoisten kalevanpoikien tarinatihentymä. Myös Laihialta löytyy jättiläistarinoita: jätinraunioiden rakentajien, jättiläisten, laivareitti kulki muinaisasutuksen lähellä.
© Ursula Haarla
